Meidän syksy rally-tokon parissa

 Kun näyttelyt viimein oli tältä vuodelta taputeltu, päätin keskittyä jälleen meille kaikkein mieluisimpaan lajiin, eli rally-tokon harrastamiseen. Kevät ja kesä meni treenatessa, mutta päätin panostaa elo-syyskuussa näyttelyihin, kun saattoikin jo olettaa, että ne on peruttu loppuvuodelta ja kokeita puolestaan tultaisiin järjestämään.

Leialla oli rally-tokossa yksi aikaisempi kisatulos viime syksyltä lagottojen rotumestaruuskisoista, joissa saatiin täydet 100 pistettä ja luokkavoitto. Syyskuussa aukesi haku lagottojen rally-tokon edustusjoukkueeseen SM-kilpailuihin, jotka pidettiin Liedossa 10.10. Joukkueeseen haettiin mahdollisimman hyvällä tuloksella ja Leian tuloksella päästiin joukkueeseen edustamaan meidän yhdistystä. 

Ennen kisoja treenattiin tietenkin entistäkin enemmän. Kun kilpailuja ei ollut takana kuin vain se yksi, eikä Leian kanssa olla käyty edes möllikisoissa, niin ajattelin, että lähdetään "treenaamaan" kisatilannetta SM-kisoja varten jonnekin virallisiin kilpailuihin, jos vaan päästäisiin johonkin kisoihin mukaan lyhyeällä varoitusajalla, sillä SM-kisoihin oli vain muutama viikko. 

Kisapaikan saamisessa tärppäsi. Saatiin kisapaikka Hausjärvelle 25.9 alo- ja avo-luokkien iltakisoihin. Tuomarina oli Pia Heikkinen, jonka tuomaroimalla radalla oltiin Hiljan kanssa 2018 SM-kisoissa. 

Kilpailut pidettiin Riihimäen seudun kennelkerhon hallissa. Halli oli kaikin puolin hyvä ja siellä oli tilaa olla koiran kanssa ja turvavälitkin oli helppo säilyttää. Olin melko luottavaisin mielin liikenteessä, sillä Leian kanssa oltiin treenattu aika paljon, mutta vain kotona. Tämä halli oli meillle molemmille kokonaan vieras eli siitä tuli kuitenkin vähän lisäjännitystä. 

Kisarata

Rata meni kuitenkin hyvin. Ainoa virhe tuli siitä, että Leia haistoi kartiota spiraalissa. 😆 Kun päästiin pois radalta, niin olin tosi iloinen, mutta sitten myös jännitys raukesi ja totesin jälkikäteen, että kyllä muuten jännittikin! Leia teki tosi hienon radan ja sen suoritusvarmuuteen oli jälleen kerran luottaminen. 

Lopputuloksena oli 99p. ja muutaman sekunnin aikaerolla luokkavoitto! 

Tästä olikin siis hyvä jatkaa kohti SM-kisoja. Joukkueen kanssa pidettiin kahdet kimppatreenit ja toisiin treeneihin saatiin valmentajaksi rally-tokon ylituomari Riikka Timonen. Treenit meni tosi hyvin ja tehtiinkin toisella treenikerralla Leian kanssa avo-luokan ratatreeni, joka meni sujuvasti siihen nähden, että ei oltu harjoiteltu paljoa avoimen luokan kylttejä.

Niin koitti lokakuun 10. ja meidän auton keula kääntyi kohti Lietoa. Meidän vuoro oli 45 alokasluokan koirakosta viimeisinä eli myöhään iltapäivällä. Palveluskoiraliiton alaisten SM-kilpailujen sääntöihin kuuluu, että koiran tulee käydä eläinlääkärin tarkastuksessa ennen pääsyä kokeeseen. Tilanne oli Leialle alkuun hieman outo, kun heti oven suussa tarkistettiin tunnistusmerkintä ja juoksut, ennen kuin päästiin kunnolla sisälle. Sisällä eläinlääkärin tarkastus sujui sitten ihan hyvin, mutta jännitin, vaikuttiko tämä Leian suhtautumiseen jälleen uuteen halliin. 

Tutustutin Leian halliin siinä kohtaa. Käytiin lenkillä, treenattiin ulkona vielä radan haastavimmat kohdat tarkistukseksi ja loppuajan Leia saikin odottaa omaa vuoroaan autossa. Kolmen koiran kilpailukokemuksella olen huomannut oikean viretilan löytymisen tärkeyden myös omalla kohdalla ja se onkin todella yksilöllinen jokaisen koiran kohdalla. Kun Hiljan kanssa ylimääräisiä "höyryjä" saa päästellä huolella ennen kisaradalle menemistä, niin Leia tylsistyy siinä ajassa odotteluun ja vire laskee liiaksi. Leian kanssa parhaiten toimii se, että otan sen halliin vasta aivan vähän ennen omaa suoritusta. 

Suunnitelma toimi jälleen hyvin. Lähdettiin hyvällä vireellä, mikä vaikutti myös ohjaajan mielentilaan rauhoittavasti. Meillä oli kaiken lisäksi koko joukkue tsemppaamassa meitä, mikä oli kyllä parasta noissa kisoissa! Leia suoritti radan tosi pedantisti alusta loppuun. Tuomarin kommentein "sait pidettyä hienosti koiraan kontaktin koko radan." Suoritettiin rata ilman virhepisteitä.

Tulos oli 100p ja ajallisesti hävittiin kahdella sekunnilla voittajalle, siis 2. palkintosija!

Täten korkattiin eka kerta SM-kisojen palkintopallilla, uskomatonta! 

Oon supertyytyväinen omiin koiriini. Ne on parhaimpia harrastuskavereita, mitä voin ikinä toivoa. 

Nyt katseet kohti uusia kisoja. Ollaan aloitettu Leian kanssa avo-luokan treenit (vähän jo voittajaa siinä sivussa) ja Hiljan kanssa voi-luokan treenit (vähän mestariluokan liikkeitä siinä sivussa myös). 

Ekat kisat molemmilla uusissa luokissa Rovaniemellä 31.10!