...kaikenlaista! Koronan jälkeen näyttelyt alkoivat taas pyöriä ja Leian kanssa aloitettiin viimeisen sertin "metsästäminen". Lähdimme 16.8. reissuun ja auton keula kohti Pohjanmaata. Muutaman tunnin ajelun jälkeen oltiin perillä Kauhavalla. Kauhavalle oli ilmoitettu 16 lagottoa. Olin ilmoittanut näyttelyyn Leian lisäksi myös Hilja-mummon, joka pääsi ensimmäistä kertaa osallistumaan ilmaiseksi, kun Hilja täytti keväällä 10 vuotta.
 |
| Leia liikkeessä |
Päivän näyttelytulokset ylittivät odotukset ja enemmänkin: Leia voitti avoimen luokan, oli 2. paras narttu, sai sertin ja täten saavutti Suomen muotovalion arvon!
 |
| Leia |
Hilja-mummo sen sijaan näytti pojantyttärelleen, miten ruusukkeet vedetään kotiin: Hilja oli paras narttu, rodun paras veteraani ja rodun paras! Tuomarin sanoin: "onhan se iäkäs, mutta on se niin ihana!"
 |
| Hilja |
Tällä kertaa kannatti siis lähteä merta edemmäs kalaan ja kotiin palattiin erinomaisen hyvillä fiiliksilllä.
Elokuussa jännitettiin viime kesän pentueen terveystuloksia. Sovimme kaikille kimppa-ajat tarkastuksiin Tampereelle ja Kauniaisiin, Sulo kävi Varkaudessa kuvauksissa.
Oli liikuttavan mahtavaa saada nähdä, miten jalostustyö oli onnistunut ja kaikki pentueessa ovat lonkkien, kyynärien ja selkien osalta luustoltaan terveitä koiria. Olen äärimmäisen onnellinen myös kasvatinomistajien puolesta, sillä heillä on nyt tutkitusti luustoterveet koirat ja kaikki ovat olleet todella tyytyväisiä koiriensa luonteisiin. Tämä kasvattaja on erittäin tyytyväinen.
Tekstin kuvat: Salla-Mari Kuusinen
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.